Aivan mielettömän upea ja hieno viikonloppu jäi taakse!
Lähdimme sunnuntai aamuna Nooran ja Lupun kanssa kohti Raisiota. Näyttelypaikka oli koulukeskuksen pihapiirissä. Päivä oli lämmin ja ampiaisia oli joka paikassa! Syödessä ja juodessa piti olla tarkkana ettei vaan nielaise ampiaista. Ampiaiset häiritsivät myös kehässä olijoita ja taisi muutama kehäsihteeri saada pistoksen.
Päivä alkoi chihuahua kehän laidalta ja oli upea nähdä ystäväni edellisenä päivänä valioituneen uroksen olevan myös sunnuntaina ROP! Älysimme jonkinajan kuluttua että mehän pääsemme sitten odottelemaan ryhmäkehiä. Hyvässä seurassa ei odottelu haitannut ja itse koen että suuri kunnia päästä ryhmiin.
Meidän kehämme odottelu tuntui ikuisuudelta ja pääsimme viimein viimeisenä rotuna kehään. Minua jännitti kuinka meidän käy. Tämä harrastus on niin koiran päivästä kiinni. Melko pian huomasin että Rontilla on tänään hyvä päivä ja sain itsekin siitä varmuutta. Pöytätreeniä täytyisi treenailla lisää varsinkin häiriötilanteissa.
Kuitenkin tuomari oli ystävällinen ja selvästi piti tästä rodusta. Olin todella yllättynyt kun saimme loppujen lopuksi toisen sertin ja Rontti oli ROP. Kyllä sitä tietyllä tavalla kaikki muu pysähtyi kun sitä jäi vaan hölmönä ihmettelemään. Kyllä tälläiset tilanteet ovat sellaisia jotka musitaa toivottavasti aina. Ensimmäinen serti, ensimmäinen roppi, ryhmäkehät...
Tittelit ja menestykset ovat kivoja varmasti, mutta itse odotan eniten arvostelua.Itse olin tyytyväinen saamaani arvosteluun vaikkei siitä nyt ehkä paljoakaan saanut irti. Suullisesti tuomari kehui erityisesti Rontin päätä ja hän piti sen vahvoista leuoista ja isoista hampaista.
Jäimme Nooran ja Lupun kanssa odottelemaan ryhmäkehiä. Vaikka todennäköisyys päästä ryhmässä 4 tai edes 8 parhaan joukkoon on varsin pieni. Varsinkin 9 ryhmässä turkkirodut tuntuvat olevan kestosuosikkeja. Mutta oli se vaan silti hieno ja mieleenpainuva kokemus. Ja aivan upeita koiria pääsi jatkoon joten huonoille ei "hävitty".
Tämä viikonloppu jää kyllä tuloksinaan mieleeni toivon mukaan loppuelä
Lähdimme sunnuntai aamuna Nooran ja Lupun kanssa kohti Raisiota. Näyttelypaikka oli koulukeskuksen pihapiirissä. Päivä oli lämmin ja ampiaisia oli joka paikassa! Syödessä ja juodessa piti olla tarkkana ettei vaan nielaise ampiaista. Ampiaiset häiritsivät myös kehässä olijoita ja taisi muutama kehäsihteeri saada pistoksen.
Päivä alkoi chihuahua kehän laidalta ja oli upea nähdä ystäväni edellisenä päivänä valioituneen uroksen olevan myös sunnuntaina ROP! Älysimme jonkinajan kuluttua että mehän pääsemme sitten odottelemaan ryhmäkehiä. Hyvässä seurassa ei odottelu haitannut ja itse koen että suuri kunnia päästä ryhmiin.
Meidän kehämme odottelu tuntui ikuisuudelta ja pääsimme viimein viimeisenä rotuna kehään. Minua jännitti kuinka meidän käy. Tämä harrastus on niin koiran päivästä kiinni. Melko pian huomasin että Rontilla on tänään hyvä päivä ja sain itsekin siitä varmuutta. Pöytätreeniä täytyisi treenailla lisää varsinkin häiriötilanteissa.
Kuitenkin tuomari oli ystävällinen ja selvästi piti tästä rodusta. Olin todella yllättynyt kun saimme loppujen lopuksi toisen sertin ja Rontti oli ROP. Kyllä sitä tietyllä tavalla kaikki muu pysähtyi kun sitä jäi vaan hölmönä ihmettelemään. Kyllä tälläiset tilanteet ovat sellaisia jotka musitaa toivottavasti aina. Ensimmäinen serti, ensimmäinen roppi, ryhmäkehät...
Tittelit ja menestykset ovat kivoja varmasti, mutta itse odotan eniten arvostelua.Itse olin tyytyväinen saamaani arvosteluun vaikkei siitä nyt ehkä paljoakaan saanut irti. Suullisesti tuomari kehui erityisesti Rontin päätä ja hän piti sen vahvoista leuoista ja isoista hampaista.
Jäimme Nooran ja Lupun kanssa odottelemaan ryhmäkehiä. Vaikka todennäköisyys päästä ryhmässä 4 tai edes 8 parhaan joukkoon on varsin pieni. Varsinkin 9 ryhmässä turkkirodut tuntuvat olevan kestosuosikkeja. Mutta oli se vaan silti hieno ja mieleenpainuva kokemus. Ja aivan upeita koiria pääsi jatkoon joten huonoille ei "hävitty".
Tämä viikonloppu jää kyllä tuloksinaan mieleeni toivon mukaan loppuelä